Hyvät vanhemmat,

onnittelemme teitä pienokaisenne syntymän johdosta!

Kaste on lapsen ensimmäinen juhla, joka kokoaa yhteen lapsen koko lähipiirin. Silloin iloitaan lapsen syntymästä ja hiljennytään elämän ihmeen äärelle.

Kaste on perinne, joka liittää lapsen monien sukupolvien ketjuun. Hänestä tulee osa seurakuntaa ja kirkkoa, osa perhettä suurempaa yhteisöä ja perinnettä. Lapselle annetaan kummit aikuisiksi ystäviksi, tukemaan häntä ja rukoilemaan hänen puolestaan.

Kasteessa Jumala kutsuu lapsen omakseen. Hän saa lahjaksi uskon, armon ja siunauksen. Kastejuhlaa kutsutaan joskus myös ristiäisiksi, kasteessa pappi tekee lapsen otsaan ja rintaan ristinmerkin.

 

KASTEEN AIKA JA PAIKKA

Lapsi voidaan kastaa seurakunnan jäseneksi jos ainakin toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon. Kastejuhlaa suositellaan vietettäväksi kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kaste voidaan toimittaa kotona, kirkossa, seurakunnan tiloissa tai muussa sovitussa paikassa.

Kasteen aika ja paikka sovitaan yhdessä papin kanssa. Papin kanssa sovitaan myös kastekaavan vaihtoehdoista, läsnä olevien tehtävistä sekä virsistä, kirjataan kummien nimet ja henkilötunnukset.

 

MITÄ TARVITAAN?

Kotikastetta varten tarvitaan yleensä valkealla liinalla peitetty kastepöytä. Siihen asetetaan kastemalja, pieni valkoinen liina lapsen pään kuivaamista varten, Raamattu, kukkia ja kynttilä. Lapsi puetaan kastepukuun, joka kuvaa Kristuksen puhtautta ja syntien anteeksiantamista. Kastepuvun tai – maljan voit myös lainata kirkolta. 

 

KUMMIT

Lapsella täytyy olla vähintään kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja ev.lut. kirkon jäseniä. Näiden lisäksi voi kummina olla myös muuhun kristilliseen kirkkoon tai yhdyskuntaan kuuluva henkilö, mikäli hänen kirkkonsa hyväksyy ev.lut. kirkon toimittaman lapsikasteen, esimerkiksi ortodoksit ja katoliset.

 

KASTEEN JÄLKEEN

Kasteen jälkeen olette tervetulleita jumalanpalvelukseen jossa luetaan lapsenne nimi ja jossa seurakunta rukoilee lapsen, vanhempien ja kummien puolesta. Samalla voitte lisätä lapsenne nimen kirkon kastepuuhun. 

Tästä alkaa lapsen matka kristittynä. Hän saa myöhemmin kutsun seurakunnan kerhoihin sekä aikanaan myös rippikouluun. Yhdessä vanhempien kanssa lapsi voi myös osallistua ehtoolliselle kun hänen kanssaan on keskusteltu ehtoollisen merkityksestä.

Taivaan Isän siunausta perheenne elämään!

Kiteen kirkon kastemalja ja kynttilä palamassa sen vierellä.
Kaste voidaan toimittaa myös kirkossa. Kuvassa Kiteen kirkon kastemalja.

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jonka aikana sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista. Seurakunnat varmistavat lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissa ajoin, esimerkiksi juuri kastekeskustelun yhteydessä.

Ristiäisten järjestäminen

Kastetilaisuuden kulku vaihtelee sen mukaan, minkä ikäinen kastettava on. Usein kaste tapahtuu muutaman kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteessa lapsi liitetään nimeltä kutsuen kristilliseen uskoon ja seurakunnan jäseneksi.

Ristiäisten kulku

Kummius on kirkon ja vanhempien antama luottamustehtävä. Kummeja tulee olla vähintään kaksi. Poikkeustapauksessa riittää myös yksi kummi. Päätöksen tekee oman seurakunnan kirkkoherra.

Kummien valinta ja tehtävät

Lapsikaste on tavallisin tapa liittää kirkon jäseneksi. Luterilaisessa kirkossa kastetaan myös nuoria ja aikuisia – siis kaikenikäisiä.

Luterilainen kirkko kastaa kaikenikäisiä