Tuulen tuiverrusta

Vuosia sitten olin lasten kanssa nauttimassa lämpimästä kevätpäivästä mökkirannassa. Oli tuulinen sää. Yhden jos toisen lakki lensi päästä tuulen mukaan. Vaahtopäiset aallot löivät rantaan ja sieppasivat pienimmän lapsen lakin mukaansa. Se kellui veden pinnalla kuin purjevene. Aallot kuljettivat sitä eteenpäin, mutta isommat lapset onnistuivat pelastamaan lakin aallokosta. Kaikilla oli hauskaa. Tuuli oli kova, mutta kuitenkin kesäisen lämmin.

Yksi lapsista kysyi miettivä ilme kasvoillaan, että minkä näköinen tuuli on. Seurasi hetken hiljaisuus. Kukaan ei osannut sanoa, minkä näköinen tuuli on. Totesimme yhdessä, että tuulen voi nähdä, kun se heiluttaa puun lehtiä ja oksia, kun se kuljettaa pilviä ja voikukan siemeniä tai piipusta nousevaa savua tai antaa hatulle vauhtia aallokossa. Sen voi myös tuntea iholla ja hiuksissa.

Tänään vietämme Helluntaipäivää. Helluntai on Pyhän Hengen juhla, joka päättää pääsiäisestä alkaneen 50 -päiväisen juhla-ajan. Kun Pyhä Henki vuodatettiin opetuslasten päälle, he alkoivat julistaa ihmisille hyvää sanomaa Jeesuksesta. Pyhän hengen aikaansaama muutos pelokkaista opetuslapsista rohkeiksi todistajiksi oli hämmästyttävä. Helluntaista tuli kirkon syntymäpäivä.

Miettiessäni tämän päivän aihetta, tuo tapahtuma mökkirannassa tuli mieleeni. Lämmin, voimakas tuuli on kuin Pyhä Henki. Emme voi nähdä sitä, mutta voimme tuntea sen vaikutuksen elämässämme. Voimme tuntea, miten voimakas se on ja miten se muuttaa meitä ja elämäämme.  Jumalan Pyhä Henki on lämmin ja hyvä. Se karkottaa pelon ja antaa meille rohkeutta, se on anteeksiannon ja lohdutuksen henki. Kun Pyhä Henki liikuttaa sydämiämme, se laittaa meidätkin liikkeelle kertomaan muille Jeesuksesta ja hänen rakkaudestaan.

 

Helluntai jo koitti, aika kevätsään.

Kirkon juhlapäivää tänään vietetään.

 

Saavu Pyhä Henki, valtaa jokainen.

Sinä meille annat ilon, rohkeuden.

 

Jeesus meille annat monta tehtävää.

Pyhän Hengen voima avuksemme jää.

 

Mariitta Saarinen

lastenohjaaja